Retkipaikan artikkeli 30.4.2025 / Jonna Saari
Salon Halikonlahdelta, 3 kilometrin päässä kaupungin keskustasta, löytyy erityisen hieno 1,9 km:n esteetön rengasreitti: se kiertää merenlahden, Halikonjoen ja lintualtaiden reunoilla, aivan vesistöjen äärellä koko matkan, ja osan matkasta jopa kapealla kannaksella kahden veden välissä. Kierroksella on useita levähdys- ja lintujenkatselupaikkoja. Esteettömyyden myötä tämä on mainio kohde kaikille ulkoilusta ja vesimaisemista nauttiville ihmisille. Me lähdimme kiertämään reitin seurueella, jonka nuorin jäsen on vuosimallia 2025.
Astun autosta ulos ja raikas – kylmä! – merituuli nappaa minusta oitis otteen. Sinitaivas kumuaa keväisenä yläpuolella, ja huhtikuun sokaiseva aurinko paistaa sen sylistä pistävästi. Viiman ylitse sen lämpö ei kuitenkaan vielä kanna.
Valkovuokot niiailevat nurmikolla tuulen niitä tempoessa, ja ilman täyttää naurulokkien tauoton kirkunakuoro. Se on Halikonlahden virallinen ääniraita, johon kuuluvat myös siellä täällä tepastelevien fasaanikukkojen satunnaiset kiekaisut.
Olen kirjoittanut Halikonlahden esteettömästä reitistä aiemmin jo vuonna 2020. Tästä vanhemmasta artikkelista näet, miten kaunis alue on kesäkukkeaan aikaan. Kyseinen artikkeli on kuitenkin siltä osin vanhentunut, että reittiä ja sen taukopaikkoja on aivan vastikään kunnostettu huomattavasti. Koko kierros on nykyään tasainen ja leveä, ja taukopaikkoja, mukaan lukien pyörätuoliystävälliset eväspöydät, on tuotu sen varrelle. Täydellinen kohde siis paitsi pyörätuolia käyttäville, myös kaikille, joiden ikä tai kunto edellyttää, että reitin on oltava helppo ja istuskelupaikkoja usein. Lähdetään katsomaan, miltä kierros näyttää!
Esteetön reitti on juuri kunnostettu priimaan kuosiin.
Merenlahdesta erilliset altaat – Halikonlahden lintualtaat – ovat siivekkäiden valtakuntaa. Tälläkin kierroksella saan huomata lintutauluja, jotka antavat vihiä siitä, keitä otuksia täällä saattaisi kohdata. Onnekas bongaa täällä jopa viiksitimalin, ja tarkkaan katsova voi hyvinkin löytää lapasorsia, silkkiuikkuja, isolepinkäisen ja tukkasotkia.
Katselen kauniin nokikanan touhuja rantavedessä samalla, kun otan ensimmäiset askelet esteettömällä reitillä. Suuntaan kohti toista P-aluetta, jossa saan seurakseni Karoliinan ja hänen vauvansa, joka on vasta muutaman kuukauden ikäinen. On ihana lähteä nauttimaan keväästä, merituulesta, vesistömaisemista, raikkaasta säästä ja esteettömästä reitistä seurueessa, joka pitää kiireettömästä ja rennosta retkeilystä.
Siirry tästä lukemaan koko Retkipaikan artikkeli
